Kuinka oikein se armollisuus
ulottuisi itseen saakka silloinkin
kun istuu sotkuisessa kodissa
vanhoissa verkkareissa ja hiukset takussa
syömässä pahvinmakuisia sämpylöitä
ja uskoo vakaasti
tämän kaiken todistavan
ettei minusta sittenkään
ole kenenkään vaimoksi
saati sitten omaa tai vierasta lasta ruokkimaan
ja juuri silloin se armollisuus
laittaisi paksummin juustoa sämpylän päälle
tarttuisi leukaan ja nostaisi katseen
villakoirista kirjahyllyyn
jonka järjestys on oikeastaan
melkein niin kuin pitää
istuttaisi ihmisen itsensä aloilleen
sipaisisi sävyisästi poskea ja kuiskaisi:
huomenna uudestaan
Kuinka oikein se armollisuus
ulottuisi itseen saakka silloinkin
kun istuu myöhään illalla
aivan hiljaa eteisen lattialla
juostuaan koko päivän
ennättämättä minnekään
ja kun kiireiset kädet vielä kaatoivat
kahvimukin kesken kokouksen
ja huolia täysi pää
jätti aamulla avaimet kotiin
silloin vasta
oma mieli alkaakin irvailla
kaikilla niillä asioilla
joita hoitamaan ei itsestä ollut
ja juuri silloin se armollisuus
antaisi eteisen lämpimän lattian
rentouttaa riittämättömyyden lukitsemat lihakset
ja auttaisi havaitsemaan kuinka hyvältä
tämän kaiken jälkeen
tuntuukaan olla kotona
rohkaisevasti rutistaen se muistuttaisi,
ettei asioita saa päästää kasvamaan
ihmistä itseään suuremmiksi
ja että aina on mahdollisuus yrittää
huomenna uudestaan
Kuinka oikein se armollisuus
ulottuisi itseen saakka silloinkin
kun yrittää illalla turhaan nukahtaa
ja mielen sisällä kaikuu katkeamattomana ketjuna
kaikki ne sanat, joita ei tänään onnistunut
muille puhuessaan valitsemaan oikein
oli itse niin ajattelussaan etusijalla
ettei sen takaa nähnyt toisen tunnetta tarpeeksi tarkasti
vaan käsitteli omaa kiukkuista kuormaansa
hyökkäämällä toisen heikkouksiin
ja vaikka olisi puolin ja toisin puhuttu
anteeksi pyydetty ja annettu
ei oman syyllisyyden suu
silti millään suostu sulkeutumaan
ja juuri silloin se armollisuus
puhuisi totuutta siitä
että anteeksianto on paljon
syyllisyyttä voimakkaampi
eivätkä kai meidän rakkaamme toivoisi
meidän enää elävän jossittelussa
asioista, jotka he jo antoivat meille anteeksi
armollisuus pyytäisi opettelemaan
antamaan osan armosta
itse itselleen
taas huomenna uudestaan
